Heppoja ja hattuja

Sunnuntaina Malmössä ratsastettiin Jägersron laukkaradalla "Svenskt Derby 2008". Olin elämäni ensimmäistä kertaa laukkakisoissa. Suomessa olen käynyt raveissa, mutta käsittääkseni laukkakisoja ei Suomessa järjestetä. Ruotsissa laukkarata sijaitsee raviradan yhteydessä, kulkien sen ulkopuolella. Derby-nimeä käytetään yleisesti kolmevuotiaille hevosille tarkoitetusta laukkakilpailusta, mutta sitä voidaan käyttää myös mistä tahansa kilvoittelutyyppisestä tapahtumasta.





Kylmästä ja sateisesta säästä huolimatta naiset olivat pukeutuneet leninkeihin ja toinen toistaan hienompiin (?) hattuihin. Tallikahviosta sai ostaa shamppanjaa juhliakseen suosikin voittoa. Tai ehkä lämmitelläkseen, jos oli typeränä lähtenyt leninki päällä tuuleen ja sateeseen. Englantilainen huippujockey ei saanut ratsastaa puhallettuaan 0,49 promillea. Taisi olla viihteellä edellisiltana.



Hevoset tuotiin radan viereen kehään kävelemään. Harva niistä malttoi kävellä. Viimeistään silloin kun jockeyt aloittivat selkään nousun, laukkaili moni hevonen jo paikallaan. Siirryttiin radalle ja lähtöbokseihin. Ovien avauduttua hevoset syöksyivät ulos lähtökarsinoista, hyvän lähdön saaminen on tässäkin lajissa tärkeää. Heikot jäivät jo alkumetreillä joukosta ja johtopaikasta taisteltiin. Maalisuoralla kaikki peliin. Yleisö innostui kannustamaan suosikkejaan, jockeyden raipat viuhuvat, hevoset kiristivät tahtia ja taistelivat maaliin. Kisan jälkeen hevoset puuskuttivat kilpaa ratsastajien kanssa.

Märän sään vuoksi sekä hevoset että jockeyt olivat hiekalla kuorrutettuja. Jockey-ystäväni kertoi, että tälläisellä kelillä puetaan viidet lasit päällekkäin. Hiekan lentäminen naamaan ei varmaan tunnu järin mukavalta. Maalissa kaikki näyttivät kuitenkin tyytyväisiltä, urakka oli siltä päivältä ohi.